Puuvenesoutu

Soutu kuuluu suomalaisuuteen ja kesään kuten sauna, järvi ja koivuvihta. Alunperin matkoja taitettiin soutaen paikasta toiseen niin yksin soutaen tai kirkkoveneellä pyhäaamuisin. Tuolloin kisattiin siitä, kenen kyläyhteisön airo kopsahtaa enismmäisenä rantahiekkaan ja kirkkomatka saattoi olla jopa yli 10 km.

Nykyisin sotua harrastetaan niin liikunta- kuin myös kilpailumielessä. Viralliseen kansalliseen SM- puuvenesoutuun kuuluvat kirkkovenesoutu, parisoutu, vuorosoutu ja

yksinsoutu sarjat.Näistä kirkkovenesoutu on saavuttanut suurimman suosion ja varsinkin yritykset sekä puulaakijoukkueet ovat ottaneet lajin omakseen. Puuvenesoudun suurin tapahtuma on jo vuodesta 1968 alkaen järjestetty Sulkavan Suursoudut, jonka osaanottajamäärä vaihtelee 10 000 soutajan molemmin puolin. Näiden kisojen kuninkuuslajina on tietenkin yksinsoutu Partalansaaren ympäri joka vaatii huippukuntoa, taitoa ja kovaa tahtoa.

Liikuntamuotona soudun on todistettu vahvistavan tehokkaasti sydämmen, keuhkojen ja lihasten toimitakuntoa sekä olvevan erityisen terveellistä myös selän ja hartiaseudun hyvinvoinnille.

Hyvään terveyteen kuuluu niin fyysinen, psyykkinen ja ja sosiaalinen hyvinvointi. Näitä kaikkia voi parantaa kirkkovenesoudulla nauttien kesäisestä meri-ilmasta hyvässä seurassa. Kirkkovenesoutu on erinomainen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka harjoittaa monipuolisesti lihaskuntoa sekä erinomaisesti hapenottokykyä